Inats. nr. 294 8. juni 1978

Kapitali 1

Kapitali 1Inatsisip atuuffia

§ 1. Inatsit atuuppoq qarasaasiat atorlugit nalunaarsuiffinnut pisortat ingerlatsineranni atugassatut ingerlanneqartunut inuillu pillugit paasissutissanik imaqartunut.
Imm. 2. Qarasaasiat atorlugit nalunaarsuiffiit tassaapput nalunaarsuiffiit imaluunniit aaqqissuussamik nalunaarsuiffiit allat qarasaasiat atorlugit suliarineqartartut.
Imm. 3. Inuit pillugit paasissutissat tassaapput paasissutissat inunnut aalajangersimasunut tunngatinneqarsinnaasut, naak tamatumani inuup normuanut, nalunaarsuinermi normumut imaluunniit kinaassutsimut uppernarsaatit immikkut ittut ilisimaneqareeraluarpataluunniit.

§ 2. Ministerip pisussaasup nalunaarsuiffinnik nakkutilliisut oqaaseqaateqartereerlugit aalajangersinnaavaa inatsit nalunaarsuiffinnut ingerlatseqatigiiffinnit, atorfeqarfinnit, peqatigiiffinnit il.il. pisortat ingerlatsinerannut ilaasutut isigineqarsinnaanngitsunit ingerlanneqartunut atuutissasoq, taakkua ingerlatsineranni aningaasartuutit amerlanerit naalagaaffimmit kommunimilluunniit akilerneqartarpata.

§ 3. Ministerip pisussaasup nalunaarsuiffinnik nakkutilliisut oqaaseqaateqartereerlugit aalajangersinnaavaa nalunaarsuiffiit allat inuit pillugit paasissutissanik imaqartut oqartussanut aamma ingerlatseqatigiiffinnut il.il. § 1, imm. 1-imi aamma § 2-mi taaneqartunut ingerlanneqartut inatsimmut ilaatinneqassasut. Imm. 2. Ministerip pisussaasup nalunaarsuiffinnik nakkutilliisut oqaaseqaateqartereerlugit aalajangersinnaavaa inatsit tamakkiisumik ilaannaasumilluunniit taamaalilluni atortuussasoq qarasaasiat atorlugit nalunaarsuiffinnut oqartussat ingerlatseqatigiiffillu il.il. § 1, imm. 1-imi aamma imm. 2-mi taaneqartut atugassaattut ingerlanneqartunut aammalu inuutissarsiorfiit il.il. pillugit paasissutissanik imaqartunut.

Kapitali 2

Nalunaarsuiffinnik pilersitsineq

§ 4. Nalunaarsuiffiit naalagaaffimmi oqartussanut atugassaattut ingerlanneqartut taamaallaat pilersinneqassapput ministerip pisussaasup finansministeri isumalioqatigeqqaarlugu akuersineratigut.
Imm. 2. Nalunaarsuiffiit arlaat atorneqalersinnagu ministerimit pisussaasumit imaluunniit taassuma piginnaatitaanit aalajangerneqassapput nalunaarsuiffiit pilersinneqartussat qanoq ittuussusissaannik qanorlu ingerlanneqarnissaannik maleruagassat tamakku pillugit kapitali 3-6-imi aalajangersakkanut naleqquttuusussat.
Imm. 3. Imm. 1-imi 2-milu aalajangersakkat taamaalillutik atortuusussaapput nalunaarsuutit assigiinngitsunik suliaqartussatut pilersinneqarsimasut imminnut naleqquttunngorsarnissaannut, kisianni tamatumani pineqanngilaq naleqquttunngorsaaneq kisitsisitigut paaissutissiornermut ilisimatusarnermulluunniit tunngasutigut ilaannarsiuinissamik siunertaqartoq.

§ 5. Maleruagassat § 4-mi taaneqartut akuerineqartinnagit aalajangersartinnagilluunniit nalunaarsuiffinnik nakkutiginnittut oqaaseqartinneqaqqaassapput.
Imm. 2. Maleruagassanik § 4, imm. 2-mi taaneqartunik aalajangiinissaq oqartussanut qullersaanngitsumut suliassanngortinneqarpat, maleruagassanullu taamaattunut missingiusiaq nalunaarsuiffinnik nakkutiginnittut akuersorsinnaanngippassuk tamanna ministerimut pisussaasumut suliassanngortinneqassaaq, taannalu inaarutaasumik pisortatigoortumik aalajangiisussaavoq.

§ 6. Nalunaarsuiffiit kommunimi oqartussat atugassaattut ingerlanneqartut taamaallaat pilersinneqartussaapput kommunalbestyrelsip, taamatullu aamma hovedstadsrådip ataatsimiinnermini aalajangiineratigut.
Imm. 2. Nalunaarsuiffiit arlaat atorneqalersinnagu kommunalbestyrelsimit imaluunniit kommunimi pisortaasut ilaannit aalajangerneqassapput nalunaarsuiffiit pilersinneqartussat qanoq ittuussusissaannik qanorlu ingerlanneqarnissaannik maleruagassat, tamakku pillugit kapitali 3-6-imi aalajangersakkanut naleqquttuusut.
Imm. 3. Maleruagassat imm. 1-imi 2-milu taaneqartut akuerineqartinnagit aalajangersartinnagilluunniit nalunaarsuiffinnik nakkutiginnittut oqaaseqaqqaartinneqassapput. Siunnersuutitut saqqummiunneqartoq nalunaarsuiffinnik nakkutiginnittut akuersorsinnaanngippassuk suliassaq finansministerimut suliassanngortinneqassaaq, taannalu inaarutaasumik pisortatigoortumik aalajangiisussaavoq.
Imm. 4. Imm. 1-3-mi aalajangersakkat taamaallutik atortuusussaapput nalunaarsuiffiit assigiinngitsunik suliaqartussatut pilersinneqarsimasut imminnut naleqquttunngorsarnissaannut. Kisianni tamatumani pineqanngilaq naleqquttunngorsaaneq kisitsisitigut paasissutissiornermut ilisimatusarnermulluunniit tunngasutigut ilaannarsiuinissamik siunertaqartoq.

§ 7. Nalunaarsuiffiit arlaannut imaluunniit nalunaarsuiffinnut ataqatigiinnut kommuninit arlalinnit kommunini pisortanut atugassaatinneqarlutik aaqqissuunneqarsimasunut atassuteqarnissaq taamaallaat pisinnaavoq nalunaarsuiffiit arlaat nalunaarsuiffiilluunniit ataqatigiit finansministerimit akuerineqarsimappata, taassumalu, imaluunniit taassuma aalajangiineratigut ministerip allap, nalunaarsuiffiup nalunaarsuiffiilluunniit ataqatigiit pineqartut qanoq ittuussusissaannut qanorlu ingerlanneqarnissaannik maleruagassat tamakku pillugit kapitali 3-6-imi aalajangersakkanut naleqquttuusut aalajangersarsimappagit.
Imm. 2. Maleruagassat imm. 1-imi taaneqartut akuerineqartinnagit aalajangersarneqartinnagilluunniit nalunaarsuiffinnik nakkutiginnittut oqaaseqartinneqaqqaassapput.
Imm. 3. Imm. 1-imi 2-milu aalajangersakkat taamaallutik atortuusussaapput nalunaarsuiffiit assigiinngitsunik suliaqartussatut pilersinneqarsimasut imminnut naleqquttunngorsarnissaannut. Kisianni tamatumani pineqanngilaq naleqquttunngorsaaneq kisitsisitigut paasissutissiornermut ilisimatusarnermulluunniit tunngasutigut ilaannarsiuinermik siunertaqartoq.
Imm. 4. Kommunimi pisortaqarfik nalunaarsuiffiit arlaannut imaluunniit nalunaarsuiffinnut ataqatigiinnut imm. 1-imi taaneqartunut taamaallaat atassuteqalersinnaavoq kommunalbestyrelsip ataatsimiinnermini aalajangiineratigut. Kommunalbestyrelsip aalajangiinera piaartumik nalunaarsuiffinnik nakkutiginnittunut nalunaarutigineqassaaq atassuteqalernissamut immikkut ittunik patsisiginiagaqarpat taakku ilanngullugit.

§ 8. Maleruagassat § 4, imm. 2-mi, § 6, imm. 2-mi, aamma § 7-imi, imm. 1-imi taaneqartut taakkununngalu allannguutigititat suliarineqareerniariarunik piaartumik nalunaarsuiffinnik nakkutilliisunut nassiunneqassapput.
Imm. 2. Maleruagassat nalunaarsuiffiit arlaannut imaluunniit nalunaarsuiffinnut ataqatigiinnut atorneqartussatut aalajangerneqarsimasut kikkunnilluunniit takuneqarsinnaassapput nalunaarsuiffiit pillugit akisussaassuseqartumut/nut taamaattorli aamma nalunaarsuiffinnik nakkutiginnittunut saaffiginninnerni, kisianni tamanna atortuusussaanngilaq nakkutilliinermi isumannaallisaanermilu iliuutsit peqqussutigineqarsimasut atortittussaatitaanerini, imaluunniit pisortat soqutigisaat allat isumagalugit isertuussisariaqarneq pisariaqartinneqarpat.

Kapitali 3

Paasissutissanik nalunaarsuineq toqqortarinninnerlu

§ 9. Taamaallaat nalunaarsorneqartussaapput paasissutissat pisortat pineqartut suliaasa ingerlanneqarnissaannut erseqqilluinnartumik pingaaruteqartut. Aammattaaq nalunaarsorneqartussaapput paasissutissat pisortat allat suliaasa ingerlanneqarnissaannut erseqqilluinnartumik pingaaruteqartut, nalunaarsuiffiit ima aaqqissuunneqarsimappata pisortanit allanit atorneqarsinnaanngorlugit.
Imm. 2. Naalakkersuinikkut pissutsit pillugit paasissutissat tamanit ilisimaneqareersuunngitsut nalunaarsorneqaqqusaanngillat. Paasissutissat allat inummut immikkut tunngassuteqavissunik, soorlu naggueqatigiiussutsikkut suussutsimik, upperisarsiornermut sumut ilaasuunermik ammillu qalipaataanik, anguserisarnermi/arnerisarnermi pillaateqartittariaqartunillu pissutsinik, aammalu peqqissusermut tunngasunik, aammalu inuulluarniutaannarnik taamaaqataannillu atornerluinermik imaqartut nalunaarsorneqartussaanngillat, aatsaalli nalunaarsuineqarsinnaalluni nalunaarsuiffinni suliassat ingerlanneqarnerannut taamaaliorneq pisariaqartinneqarpat.
Imm. 3. Paasissutissat nalunaarsorneqarsimasut pisoqalisoornertik allalluunniit pissutigalugit nalunaarsuiffinni suliassat ingerlanneqarnerannut pingaarutaarussimasut piiarneqartussaapput. Nalunaarsuiffiit ingerlaannartumik atorneqartut ima aaqqissuunneqarsimassapput paasissutissat pisariaqalerfiisigit aaqqitassanngortillugit.
Imm. 4. Justitsministeri nalunaarsuiffinnik nakkutilliisut oqaaseqarteqqaarlugit akuersissuteqarsinnaavoq nalunaarsuiffiit assilineri allagaatinik katersugaasivimmut toqqorneqassasut taamaaliornermi erseqqinnerusumik nalunaarlugit piumasarineqartut tunngavigalugit.

§ 10. Nalunaarsuiffiit ataasiakkaat pillugit maleruagassiani aalajangerneqarsinnaavoq nalunaarsorsimasoq nalunaarsuiffimmut ilanngunneqarneranik ilisimatinneqassasoq. Tamatuminnga ilisimatitsissut imaqassaaq nalunaarsorsimasup piginnaatitaaneranik §§ 13-15-imi aalajangersakkat malillugit nalunaarsuiffinnit paasisassarsiorsinnaaneranik.

§ 11. Paasissutissat eqqortuunngitsut paasinerluutaasorineqarsinnaasulluunniit nalunaarsorneqannginnissaat isumagalugu pisariaqartumik nakkutilliineqartussaavoq. Paasineqarpat paasissutissat eqqortuunngitsut paasinerluutaasinnaasulluunniit taava sapinngisamik piaartumik piiarneqassapput iluarsineqarlutilluunniit.

§ 12. Paasissutissat atornerlunneqarnissaat susassaqanngitsunillu ilisimaneqalernissaat pinngitsoorniarlugu iliuusissat pisariaqartut atortinneqartussaapput.
Imm. 2. Taama iliuuseqarnermi pineqartunut ilaasussaapput nalunaarsuiffiit assilineri, tamatumani ilaatillugit assilissat pisortanut allanut tunniunneqarsimasut.
Imm. 3. Nalunaarsuiffiit paasissutissanik nunat allat soqutiginartuutitaannik imaqartut pillugit iliuusissat aaqqissuunneqarsimassapput sorsunnermik taamatulluunniit ittumik pisoqalernerani allamut nooriaannanngorlugit aserorteriaannanngorlugilluunniit.

Kapitali 4

Inuit nalunaarsorneqarsimasut namminneq pillutik paasissutissanik paasiniaasinnaanerat

§ 13. Inuup nalunaarsorneqarsimasup piumasarippagu oqartussat nalunaarsuiffiit pillugit akisussaassuseqartut sapinngisamik piaartumik taanna pillugu paasissutissanik nalunaarsorneqartunik nalunaarfigissavaat.
Imm. 2. Nalunaarsuiffiit ataasiakkaat pillugit maleruagassiani aalajangerneqarsinnaavoq nalunaarsuiffimmiittup piffissani aalajangersimasukkuutaani pisassagai immineq pilluni paasissutissat nalunaarsorneqarsimasut, imaluunniit nalunaarsuiffimmiittoq taamaaliornissamik piumasaqartarsinnaasoq. Taamaaliornermi akissat pillugit malittarisassaliortoqarsinnaavoq.
Imm. 3. Inuup napparsimmaviup nalunaarsuiffiani imaluunniit napparsimasut nappaatilluunniit pillugit nalunaarsuiffinni allani ilanngunneqarsimasup nammineq pilluni paasissutissat nalunaarsorneqarsimasut ilisimajumagunigit taava nakorsani saaffigissavaa, taassumalu sapinngisamik piaartumik nalunaarsuiffiit pillugit akisussaassuseqartut saaffigissavai. Taava taakkua sapinngisamik piaartumik napparsimasoq pillugu nalunaarsuiffinnik nakorsaq ilisimatissavaat, tamakkulu nakorsap napparsimasumut nalunaarutigissavai.
Imm. 4. Imm. 1-imi aalajangersagaq atortuunngilaq nalunaarsuiffimmiittup ilisimajumasai pisortat imaluunniit inuinnaat soqutigisaannut naleqqiullugit pisariaqartumik tunuarsimatitassaasorineqarpata. Tamatumani paasissutissat ilaannaat pineqarpata sinnerinik nalunaarsuiffimmiittoq ilisimatinneqassaaq.
Imm. 5. Imm. 1-imiit 3-mut aalajangersakkat atorneqartussaanngillat nalunaarsuiffinnut kisitsisitigut paasissutissiornissaq siunertariinnarlugu suliarineqarsimasunut. Nalunaarsuiffiit allat eqqarsaatigalugit imm. 1 malillugu paasissutissinneqarsinnaatitaaneq ilaatigut atunngitsoortinneqarsinnaavoq, imm. 4-mi aalajangersagaq ima kinguneqartariaqarsorinarpat qinnuteqarnerit taamaattut amerlanertigut itigartinneqartussaassasut.
Imm. 6. Inuk nalunaarsorneqarsimasoq imm. 1-3 malillugit paasissutissinneqarsimasoq piumasaqarsinnaanngilaq ilisimatinneqarnermi kingulliup kingornatigut qaammatit aqqaneqmarluk qaangiutsinnagit nutaamik ilisimatinneqarnissani, ilisimatinneqarnissaminik pisariaqartitsinini uppernarsarsinnaanngikkuniuk.

§ 14. § 13, imm. 1, tak. imm. 4, malillugu nalunaarutit piumasarineqartillugu allakkatigut tunniunneqartussaapput, kisianni nalunaarsorsimasoq eqqarsaatigisariaqarnerutillugu paasissutissat imarisaat oqaasiinnakkut nalunaarutigineqarsinnaapput.
Imm. 2. Paasissutissat § 13, imm. 3-mi taaneqartut pillugit nakorsaq pineqartoq tamatigut nalunaarsorsimasumut nalunaaruteqartassaaq, nalunaaruteqarnerlu oqaasiinnakkut pisinnaalluni. § 13, imm. 4-mi aalajangersagaq taamatuttaaq atuuppoq.

§ 15. § 13, imm. 1, 3, 4 aamma 6, § 14 kiisalu maleruaqqusat § 13, imm. 2 aamma 5 naapertorlugit aalajangersarneqarsimasut malillugit paasissutissanik nalunaarfigineqarnissamut pisinnaatitaanerit pillugit nalornisoornerit nalunaarsuiffinnik nakkutiginnittunut suliassanngortinneqarsinnaapput. Nakkutilliisut aalajangiinerat allaffissornikkut oqartussaasumut allamut suliassanngorteqqinneqarsinnaanngilaq.

Kapitali 5

Paasissutissanik inuinnarnut ingerlateqqinneqartarnerat

§ 16. Paasissutissat inunnut aalajangersimasunut tunngassuteqarsinnaasut inuinnarnut suliffeqarfinnullu il.il. ingerlateqqeqqusaanngillat maleruagassanik §§ 17-19-imi allassimasunik najoqqutassaqanngikkunik, imaluunniit paasissutissat siornatigut tamanit ilisimasassaatitaariinngippata, imaluunniit nalunaarsorsimasoq imaluunniit taanna sinnerlugu oqaasissaqartuusoq akuersisimanngippat.
Imm. 2. Akuersineq allakkatigut nalunaarutigineqassaaq makkulu pillugit paasissutissanik imaqassallunilu.
1)    paasissutissat suut ingerlateqqinneqarsinnaanersut,
2)    paasissutissat kimut tunniunneqarsinnaanernut, aammalu
3)    paasissutissat inummit taaneqartumit tiguneqarunik qanoq atorneqarsinnaanersut.
Imm. 3. Akuersineq atorunnaartussaavoq kingusinnerpaamik ukiup ataatsip qaangiunneratigut.

§ 17. Inuit aalajangersimasut pillugit paasissutissat ingerlateqqinneqarsinnaapput suliffinnut inuinnaat pigisaannut il.il., inatsimmik najoqqutaqarlutik imaluunniit isumaqatigiissuteqarlutik oqartussap isumaqatigiissuteqarfimmik suliassaasa naammassineqarnissaannut suleqataasunut. Kisianni taamaallaat ingerlateqqinneqassapput paasissutissat suliffeqarfiup tamakkuninnga tigusaqartup pisortanik sulissussineranut pisariaqartut. Paasissutissat allanut pinnatik taamaallaat atorneqartussaapput nalunaarsuiffiit pillugit akisussaassuseqartup suussusissaanik aalajangigaanut.

§ 18. Napparsimmaviit nalunaarsuiffiinit aammalu napparsimasut nappaatilluunniit pillugit nalunaarsuiffinnit allanit inuk aalajangersimasoq pillugu paasissutissat nakorsamut imaluunniit kigutit nakorsaannut taassuminnga suliarinnittumut ingerlateqqinneqarsinnaapput. Nakorsamut ingerlateqqitat aammattaaq imaqarsinnaapput inuit allat, soorlu qanigisat, pillugit paasissutissanik, paasissutissat nalunaarsorsimasup suliarineranut pingaaruteqarsinnaappata.
Imm. 2. Nalunaarsuiffiit taaneqartut aammattaaq kinaassutsimut nappaatillu suussusianik paasissutissat nakorsanut il.il. ingerlatitseqqissinnaapput aalajangersumik ilisimatusaateqarnermi atugassatut. Nalunaarsorsimasunut taamaallaat taamaalioreernerup kingorna saaffigineqartussaapput nakorsat pineqartumik suliarinnittut tamatumunnga akuersissuteqarsimappata.
Imm. 3. Tamakkua saniatigut nalunaarsuiffinnit taaneqartunit sundhedsstyrelsip akuersineratigut immikkullu taaneqartunik atugassaqartitsilluni paasissutissanik ilisimatusarnermi pilersaarusiornermilu atugassanik ingerlatitseqqittoqarsinnaavoq. Nalunaarsuiffinnik inatsimmi pineqanngitsunik naleqquttunngorsaaneq siunertaralugu paasissutissanik ingerlatitseqqinnissaq taamaallaat akuerineqarsinnaavoq nalunaarsuiffinnik nakkutilliisut oqaaseqarteqqaarlugit.

§ 19. Eqqartuussinermut tunngasunut aalajangersimasunut atugassatut paasissutissat ataasiakkaat inuinnarnut suliffeqarfinnullu il.il. eqqartuussinermut tunngatillugu paasissutissat pineqartut nalinginnaq ilisimatitassaanngilluinnaraluartut pinissaannik soqutiginninnerminnik uppernarsaasiisinnaasunut ingerlateqqinneqarsinnaapput. Tamatumanili pineqanngillat paasissutissat nipangiusimaneqarnissaannik inatsisitigut immikkut aalajangersaaffigineqarsimasut.
Imm. 2. Taamattaaq paasissutissanik ilisimatusarnermi atugassanik ingerlatitseqqittoqarsinnaavoq sukumiinerusunik atugassaqartitsilluni. § 18, imm. 3, oqaaseqatigiit aappaanni aalajangersagaq taamatuttaaq atuuppoq.

§ 20. Ministeri susassaqartoq paasissutissat tunniunneqartut akissaat pillugit maleruagassaliorsinnaavoq.

Kapitali 6

Paasissutissat pisortani oqartussaasunut ingerlateqqinneqartarnerat

§ 21. Paasissutissat nalunaarsorneqarsimasut pisortanut oqartussaasunut ingerlateqqinneqarsinnaapput kapitali 5-imi taaneqartutut annertutigisumik, aammalu inatsit tunngavigalugu oqartussat pineqartut paasissutissanik pinissaminnut piginnaatitaappata.
Imm. 2. Allatigut pisortani oqartussaasunut allanut taamaallaat ingerlatitseqqittoqarsinnaavoq paasissutissat oqartussat pineqartut sulineranut annertuumik pingaaruteqarpata, imaluunniit oqartussap aalajangiinissaanut annertuumik pingaaruteqarunik, taamaattorli tak. § 9, imm. 1, oqaaseqatigiit aappaat. Taamaattorli nipangiusimanninnissamik immikkut inatsisitigut aalajangersaavigineqarsimasunik maleruagassanut akerliusut ingerlateqqinneqartussaanngillat.
Imm. 3. Nalunaarsuiffiit kisitsisitigut paasissutissanik tigulaarinissaq imaluunniit ilisimatuussutikkut misissuinissaq kisiisa siunertaralugit suliarineqarsimasunit paasissutissat inunnut aalajangersimasunut tunngassuteqarsinnaasut immikkut peqqutissaqartinnani ingerlateqqinneqassanngillat. Kisianni nalunaarsuiffinnik nakkutilliisut qinnuigineqarlutik ataasiakkaatigut akuerisinnaavaat paasissutissat taama ittut nalunaarsuiffinnut kisitsisitigut paasissutissanik tigulaarinissaq ilisimatuarnikkullu siunertanut suliarineqarsimasunut ingerlateqqinneqassasut. Nalunaarsuiffinnik nakkutilliisut tamanna pillugu aalajangiinerat allaffissornikkut oqartussaasumut allamut suliassanngorteqqinneqarsinnaanngilaq.

Kapitali 7

Nalunaarsuiffinnik nakkutilliineq

§ 22. Nalunaarsuiffinnik nakkutilliisut, tassaasut siunnersuisartut allattoqarfillu, nalunaarsuiffiit inatsimmi pineqartut tamaasa nakkutigisassaraat. Taamattaaq nalunaarsuiffinnik nakkutilliisut isumagisassaraat inuinnaat nalunaarsuiffii il.il. pillugit inatsit tunngavigalugu nakkutilliisunut suliassanngortinneqartut.
Imm. 2. Nalunaarsuiffinnik nakkutilliisut namminneerlutik, imaluunniit nalunaarsoorsimasup naammagittaalliuuteqarneratigut, isumagissavaat nalunaarsuiffiit pilersinneqarnissaat aammalu inatsimmi aalajangersakkat maleruagassallu inatsit malillugu aalajangersarneqarsimasut eqqorlugit atorneqarnissaat.

§ 23. Rådimi justitsministerimit pilersinneqartussami ilaasortaapput siulittaasoq eqqartuussisutut toqqarneqarnissamut piginnaalereersimasoq, aammalu ilaasortat allat arfinillit. Ilaasortat sinniisussaallu ukiuni sisamani atasussatut toqqarneqartassapput.

§ 24. Nalunaarsuiffinnik nakkutiginnittut suliassaat ulluinnarni isumagineqartussaapput sekretariatimit direktårimit siulersorneqartumit.

§ 25. Justitsministeriap aalajangissavai rådip sulinermini periaasissaat, aammalu suliassat rådimut sekretariatimullu agguaanneqarnissaannik maleruagassat erseqqinnerusut.

§ 26. Nalunaarsuiffinnik nakkutiginnittut pisortat nalunaarsuiffinnik akisussaassuseqartut taamattaarlu nalunaarsuiffinnik ingerlassisoq ilisimasariaqakkaminnik imminnut pingaaruteqartunik tamanik piumasaqarfigisinnaavaat.
Imm. 2. Nalunaarsuiffinnik nakkutiginniffimmi ilaasortat sulisuilu sukkulluunniit kinaassutsiminnut uppernarsaateqarlutik kisianni eqqartuussisunit allagarserneqarnatik isersinnaatitaapput suliffiup initaanut nalunaarsuiffiit suliarineqartarfiinut atorneqarsinnaaffiinulluunniit tamanut, aammalu nalunaarsuiffiit imaluunniit teknikkikkut atortut inissisimaffiinut atorneqarfiinulluunniit.
Imm. 3. Nalunaarsuiffinnik nakkutiginnittut pisortat nalunaarsuiffinnut akisussaassuseqartut aammalu ministeri attavigisartik nalunaaruteqarfigissavaat inatsimmik imaluunniit maleruagassanik aalajangersakkanik unioqqutitsinertut paasisaminnik aammalu sumiginnaasimanertut paasisaminnik. Nalunaarsuiffinnik nakkutiginnittut nalunaarfigineqartussaapput nalunaaruteqarnermik kingunerisaanik pisortat qanoq iliuuseqarsimanersut.

§ 27. Nalunaarsuiffinnik nakkutilliisut oqartussat maleruagassanik aalajangersaasimasut maleruagassanut atortuusunut allannguutissanik siunnersuuteqarfigisinnaavaat. § 5, imm. 2 aamma § 6, imm. 3, oqaaseqatigiit aappaanni aalajangersakkat taamaallutik atorneqartussaapput.

§ 28. Nalunaarsuiffinnik nakkutilliisut sulinertik pillugu ukiumoortumik folketingimut nalunaaruteqartassapput. Nalunaarut tamanut saqqummiunneqassaaq.
Imm. 2. Aammattaaq nalunaarsuiffinnik nakkutilliisut tamanut saqqummiussinnaavaat § 5, imm. 1, § 6, imm. 3, § 7, imm. 2, § 18, imm. 3, aamma § 19, imm 2 naapertorlugit oqaaseqaatigisartakkatik, § 26, imm. 3 naapertorlugit nalunaarutigisartakkatik, aammalu § 27 naapertorlugu siunnersuutigisartakkatik. § 8, imm. 2, oqaaseqatigiit aappaanni aalajangersakkat taamatuttaaq atuupput.

Kapitali 8

Pillaatisiassat

§ 29. Inatsisit allat naapertorlugit sukanganerusumik pillaatisiassartaqanngippat akiliisitsinermik parnaarussaanermilluunniit sakkukinnermik pillaatisiassaqarpoq kinaluunniit:
1) § 16, imm. 2 malillugu akuersinermi patsisissaatitanik sumiginnaasoq,
2) § 17-imi oqaaseqatigiit pingajuinik aammalu § 18-imi imm. 2-mi oqaaseqatigiit aappaannik unioqqutitsisoq, imaluunniit
3) patsisissaatitanik § 18, imm. 3-mi aamma § 19-imi aalajangersakkanik sumiginnaasoq.
Imm. 2. Inatsimmi kapitali 2 malillugu maleruagassani tamakkunani aalajangersakkanik unioqqutitsinerit akiliisitsinermik pillaatisiaqartinnissaat aalajangersarneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Aktiaateqarluni ingerlatseqatigiffik, piginneqatigiilluni ingerlatseqatigiiffik taamaaqataalluunniit unioqqutitsippata ingerlatseqatigiiffik taamaalluni akisussaassuseqartutut akiliisussanngortinneqarsinnaavoq.

Kapitali 9

Atortuulersitsinermut ikaarsaariarnermullu aalajangersakkat il.il.

§ 30. Inatsit atortuulerpoq 1. januar 1979.
Imm. 2. Nalunaarsuiffinnut nalunaarsuusiornermullu periaatsinut inatsisip atortuulerfissaa sioqqullugu atortuulersimasunut inatsit aatsaat atortuulersussaavoq atortuulernermi kingorna ukiup ataatsip qaangiunneratigut. Nalunaarsuiffiit pineqartut pillugit nalunaarsuiffiit suliarineqarnissaannut ingerlannissaannullu maleruagassanut kapitalini 3-6-ini aalajangersakkanut naleqquttuusussanut missingiusiaq nalunaarsuiffinnik nakkutiginnittunut nassiunneqassaaq kingusinnerpaamik inatsisip atortuulerneranit qaammatit arfinillit qaangiunneratigut. § 5, imm. 2-mi, aamma § 6, imm. 3 oqaaseqatigiit aappaanni aalajangersakkat taamaallutik atortuusussaapput. Nalunaarsuiffiit ilaat pillugit justitsministeri piffissarititanik sivitsuisinnaavoq.
Imm. 3. Nalunaarsuiffinnut inatsisip atortuulernerata nalaani atorneqalersunut atorneqalersussatulluunniit piareersarneqartunut aammalu teknikkikkut periaatsinik annertuumik allanngortitseqqaartinnani paasissutissat nalunaarsorsimasut assilinerinik nassiussisinnaanngitsunut § 13, imm. 1-imi 3-milu aalajangersakkat aatsaat atortuulissapput inatsisip atortuulerneranit ukiut pingasut qaangiuppata.

§ 31. Inatsit atortuunngilaq nalunaarsuiffinnut politiini sakkutooqarnermilu paasisassarsiortartut atugassaattut ingerlanneqartunut.

§ 32. Inatsit atortuunngilaq nalunaarsuiffinnut Savalimmiuni Namminersornerullutik Oqartussat oqartussaasuinut imaluunniit Savalimmiuniu naalagaaffiup oqartussaasuinut ingerlanneqartunut. Inatsit kunngip peqqussutaatigut naalagaaffiup oqartussaasuisa nalunaarsuiffiinut atortuulersinneqarsinnaavoq Savalimmiuni pissutsit immikkut naapertuutigalugit allannguuteqartillugu.